Lääkärin ammatti on monipuolinen, arvostettu ja hyvin palkattu. Sekä lääkärin että hammaslääkärin työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät ja mielekäs työ keskittyy ihmisten auttamiseen ja parantamiseen. Siksi lääketieteellinen onkin suosittu hakukohde vuosi toisensa jälkeen. Opiskelupaikkaa havittelevan on syytä valmistautua hakemiseen huolella.
Lääketiedettä voi opiskella Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä on ainoa ruotsinkielinen linja. Hammaslääketiedettä voi opiskella Helsingissä, Turussa, Kuopiossa tai Oulussa. Eläinlääkäriksi voi opiskella vain Helsingin yliopistossa.
Kaikkiin yliopistoihin voi hakea samalla hakukerralla, mutta hakukohteet täytyy asettaa mieluisuusjärjestykseen. Ensisijainen hakukohde kannattaa valita harkiten, sillä siihen saa ylimääräisen ensisijaisuuspisteen. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opintoihin haetaan käytännössä samalla menettelyllä.

Opiskelijavalinta 2023 – panostanko pääsykokeeseen vai ylppäreihin?

Todistusvalinnan pisteiden määräytyminen ylioppilasarvosanojen mukaan. Taulukon lähde: laaketieteelliset.fi

Kevään 2023 valintaperusteita ei ole vielä julkaistu. On kuitenkin perusteltua olettaa, ettei valintaperusteissa tapahdu merkittäviä muutoksia vuoden 2022 opiskelijavalintaan. Vuoden 2022 opiskelijavalinnassa enintään 51% opiskelijoista valittiin todistusvalinnalla, eli ylioppilasarvosanojen perusteella, ja vähintään 49% pääsykokeella. Todistusvalinnalla voi päästä sisään vain ensikertalainen. Olet ensikertalainen, jos et ole suorittanut ammattikorkeakoulututkintoa, yliopistotutkintoa tai vastaanottanut opiskelupaikkaa. Ensikertalaisille on varattu 65% opiskelupaikoista. Ei-ensikertalaisen on siis valmistauduttava valintakokeeseen huolimatta yo-arvosanoistaan.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon äidinkielen, matematiikan, biologian ja kemian arvosanat, sekä kaksi muuta ainetta oheisen taulukon mukaan.

Tarkoittaako todistusvalinta sitä, että abin ei tarvitse valmistautua pääsykokeeseen lainkaan? Kevään ylioppilaskokeiden tulokset tulevat varsin myöhään keväällä, joten pisteiden muuttuminen YTL:ssä voi tietää epäonnistunutta hakua. Vuonna 2022 lääketieteelliseen alin hyväksytty todistuspistemäärä oli Ouluun (182,4) ja korkein Helsinkiin (190,3). Hammas- ja eläinlääketieteellisiin on yleensä hyväksytty matalammilla pisteillä.

Ylioppilaskokeisiin panostaminen on tärkeää, sillä suurin osa hakijoista valitaan niiden perusteella. Fiksu hakija ei kuitenkaan laita kaikkia muniaan samaan koriin, vaan valmistautuu ylppäreiden jälkeen myös valintakokeeseen saadakseen parhaat mahdolliset edellytykset sisäänpääsyyn. Tiedekunnat pyrkivät julkaisemaan todistusvalinnan tulokset ennen valintakoetta, mutta suosittelevat itsekin yhteisvalinnan nettisivuilla varautumaan valintakokeeseen osallistumiseen siltä varalta, ettei tuloksia ehditä julkaisemaan ennen koetta.

Onko lääkikseen mahdotonta päästä, jos yo-arvosanoissa olisi parantamisen varaa? Ei suinkaan. Vähintään 49% hakijoista valitaan pääsykokeella, joten panostamalla kokeeseen on täysin mahdollista saada havittelemansa opiskelupaikka.

Lääketieteelliseen hakeminen on kuin urheilusuoritus. Täytyy harjoitella ja valmistautua kuukausia, huolehtia motivaatiosta ja palautumisesta. Lue Stadin medisiinarien ja denttarien vinkit lääkikseen pääsystä!

Millaista aikataulua noudatit?

“Tavoitteenani oli opiskella syksystä lähtien 20 tuntia viikossa ja huhtikuusta alkaen 40 tuntia viikossa. Pyhitin aina yhden päivän tietylle aineelle ja kertasin ongelma-alueita tasaisin väliajoin.”

Miten opiskelit pääsykoetta varten?

“En opiskellut kaikkia pääsykoeaineita lukiossa, mutta luin niitä aikuislukiossa. Ensimmäisellä hakukerralla kävin valmennuskurssin, toisella kerralla opiskelin omatoimisesti. Molemmilla kerroilla osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin.”

Mikä oli valmennuskurssin paras anti?

“Lukemisen rytmittäminen, opettajien yksilölliset vinkit ja simuloidut valintakokeet. Kävin läpi harjoituskokeeni ja selvitin, missä oli isoin kompastuskivi. Huolimattomuusvirheisiin auttoi laskurutiini. Kun homma nopeutuu, ehtii tarkistaa virheensä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Tajusin, että levännyt mieli jaksaa paremmin, joten pidin viikossa yhden vapaapäivän. Harrastin tanssia ja kitaran soittoa. Kerran kuussa tein jonkun kivan viikonloppujutun, kuten matkan toiseen kaupunkiin kaverin luo, keikka, raflailta jne.”

Vinkit hakijalle?

“Yritä pysyä positiivisena luku-urakan aikana! Minua auttoi sisäänpääsyprosenttien tuijottamisen sijaan ajattelu, että olen riittävän hyvä pääsemään sisään ja että ‘tämä on mun vuosi’. Jos joku sanoo, että ei kannata, liian vaikeaa/et ole lukenut tarpeeksi fysiikkaa tms., ei kannata kuunnella. Mieti vaikka, miltä tuntuu nähdä ‘hyväksytty’ opintopolussa. Kenelle kerrot sisäänpääsystä ensimmäisenä? Mitä kirjoitat Facebookiin tiedon saatuasi? Kannattaa myös jakaa tuntojaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka toivovat sinun onnistumistasi ja haluavat tsempata, siitä saa paljon energiaa. Studybuddy tai muu ‘vertaiskärsijä’ on hyvä apu!”

Mikä oli suosikkiaineesi?

“Kemia.”

Millaista aikataulua noudatit?

“Valmistauduin opiskelemalla pääsykoeaineita huolella jo lukiossa. Abivuonna tuli tehtyä paljon vanhoja ylppäreitä. Ennen pääsykoetta kertasin ja tein soveltavia tehtäviä tosi intensiivisesti. En käynyt valmennuskurssilla, mutta osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin, jotka olivat todella hyödyllisiä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Viimeisen kuukauden aikana en erityisemmin rentoutunut. Kirjoitusten jälkeen pidin kuitenkin kahden viikon täystauon opiskelusta. Se oli mulle todella tärkeä.”

Vinkit hakijalle?

“Kokeeseen valmistautuessa on tärkeää uskoa siihen, että pääsee läpi. Psyykkasin tavallaan itseäni, että ihan helposti se menee, että täähän on vain tämmöinen muodollisuus ennen opintojen aloittamista! Hakemista auttaa vahva tausta. Perusasioiden pitää olla kunnossa, että pärjää soveltavien tehtävien kanssa. On tärkeää miettiä koestrategia, eli miten voi hyödyntää omia vahvuuksiaan.”

Millaista aikataulua noudatit?

“Aloitin yo-kokeisiin valmistautumisen tammi-helmikuussa ja ylppärien jälkeen jatkoin pääsykoeaineiden kertaamista. Pyrin lukemaan vähintään 8 tuntia päivässä; yleensä aamupäivän luin teoriaa ja iltapäivällä keskityin laskemiseen. Pidin yhden vapaapäivän viikossa.”

Mitä materiaaleja käytit?

“Hankin materiaalipaketin itseopiskelua varten. Lukiokirjoista olisivat tehtävät loppuneet kesken ja valmennuskurssimateriaaleissa oli enemmän soveltamista ja haastetta. Osallistuin simuloituihin pääsykokeisiin, mitä pidin erittäin tärkeänä.”

Mitä teit lukemisen lisäksi?

“Mietin ajankäyttöä ja vastaustekniikoita pääsykokeessa. Tutustuin koetta edeltävällä viikolla tarkasti tiedekunnan antamiin käytännön ohjeisiin. Koetta edeltävänä päivänä yritin rentoutua ja nukkua hyvin, jotta olisin mahdollisimman pirteä.”

Mikä toi vastapainoa opiskeluun?

“Huolehdin nukkumisesta ja näin ystäviä ja perhettä. Kävin salilla treenaamassa ja ulkona lenkkeilemässä.”
Vinkit hakijalle: “Laadi kunnollinen lukusuunnitelma ja noudata sitä. Käytä opiskeluun tarkoitettu aika tehokkaasti, mutta varaa hetkiä myös täydelliseen rentoutumiseen. Harjoittele ajankäyttöä ja totuttele jännittävään tilanteeseen simuloitujen tai vanhojen pääsykokeiden avulla. Samalla saat realistisen käsityksen omasta tasostasi.”

Mikä oli suosikkiaineesi?

“Tykkäsin bilsan perinnöllisyysjutuista. Fysiikassa ja kemiassa laskeminen oli kivaa.”

Ennen hakemista kannattaa huomioida, että lääkäriopiskelijalta odotetaan nuhteetonta taustaa potilasturvallisuuden takia. Rikosrekisteriote voidaan tarkistaa opintojen aikana ja pakolliset rokotteet täytyy ottaa. Terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla riittävän hyvä ja opiskelija voidaan rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa huumausainetesteihin.

Hakuprosessin suunnittelu

Hakeminen opintopolussa